TEEMA Poikkeuskevät 2020

Etäopetukselle halutaan lain tuki

Korona muutti sekä koulujen että perheiden suhtautumisen etäopetukseen. Tulevaisuudessa etäopetus voisi tukea lähiopetusta.

Kun Etäkoulu Kulkurin oppilaat avaavat aamuisin koneensa, he astuvat kouluun eri puolilla maailmaa. Etäkoulu on ollut monen oppilaan arkea jo ennen kevään poikkeusoloja.

Kulkurissa opiskelee noin 400 lasta ympäri maailmaa, eikä korona ole muuttanut heidän suomenkielistä koulunkäyntiään.

Etäopetusta voisi tulevaisuudessa hyödyntää opetuksessa, ainakin ulkomailla asuvien suomalaislasten koulunkäynnissä. Näin sanoo Opetushallituksen johtaja Olli-Pekka Heinonen.

Heinosen esittämä ajatus on merkittävä, koska Suomen perusopetuslaki ei tällä hetkellä mahdollista etäopetusta.

Suomen peruskoulut ovat siirtyneet korona-varotoimien takia etäopetukseen ja kehittyneet siinä kevään aikana.

– On tarvetta pohtia, saisiko ulkomailla asuvien tilanteeseen selkeyttä perusopetuslainsäädäntöä muuttamalla, Heinonen sanoo.

Opetushallituksen johtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo, että ulkomailla asuvien suomalaislasten tilannetta selkiytettäisiin perusopetuslainsäädäntöä muuttamalla. Kuva: Niclas Mäenpää.

Kun lähiopiskelu ei onnistu

Etäopetukselle voisi olla tarvetta silloin, kun oppilaalla ei ole muuta mahdollisuutta päästä kouluun. Esimerkiksi, kun perhe asuu ulkomailla, eikä lapsi mahdu kouluun tai hän haluaa opiskella omalla äidinkielellään.

Kulkurin oppilaista 40 suorittaa koko peruskoulun oppimäärää verkkokoulussa. Muut oppilaat käyvät suomen kielen ja kirjallisuuden sekä ruotsin kursseja ja muita aineita, joita he haluavat opiskella suomeksi.

Perusopetuslaki vaatii, että opetusta antaa opettaja ja että koulua käydään turvallisessa ympäristössä. Laki määrää myös, milloin opetusta annetaan. Opetuksen ammattimaisuus, turvallisuus ja ajankäyttö ovat asioita, jotka Heinonen näkee etäopetuksessa ongelmallisimpina.

– Lisäksi koulussa harjoitellaan sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja aikuisten valvonnassa. Nämä taidot jäävät etäopetuksessa saamatta.

Lapsella on lain mukaan oikeus lähiopetukseen.

– Entä, jos lähiopiskelu ei onnistu? Eikö lapsella pitäisi silti olla oikeus opetukseen, kysyy Kulkurin johtaja Tuija Tammelander.

Etäkoulun opettajilla on pedagoginen pätevyys. Sekä oppimista että vanhempia tuetaan.

– Sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja ei opita yksin koulussa, vaan myös kotona ja muissa harraste- tai kaveriyhteisöissä, joihin lapsi kuuluu, Tammelander kertoo.

Kulkurin toiminnasta vastaa sivistyssäätiö Kansanvalistusseura.

– Nyt pitäisi kysyä, mitä kevään etäopetuskokemuksesta Suomessa voidaan oppia, sanoo Etäkoulu Kulkurin johtaja Tuija Tammelander.

Ammattimainen etäopetus hyödyttäisi monia

Tuija Tammelander sanoo, että Kulkurin oppilasmäärä on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolla kaikki halukkaat eivät mahdu suomalaiseen kouluun. Etäopetus on heille vaihtoehto.

– Perhe saattaa muuttaa ulkomaille, kun lapsella olisi enää vuosi peruskoulua jäljellä. Silloin suomalaisen päättötodistuksen voi saada käymällä etäkoulua.

Näissä tilanteissa perusopetuslain muutoksesta voisi olla hyötyä. Lapset pääsisivät opetuksen pariin. Kulkuri toimii harkinnanvaraisella rahoituksella, ilman lainsäädännöllistä turvaa.

Aina lähikoulu ei ole lain vaatima turvallinen ympäristö.

– Sisäilmaongelmat ja kiusaaminen, josta pahimmillaan seuraa mielenterveysongelmia, estävät joitain lapsia tulemasta kouluun.

Myös koulupudokkaat hyötyisivät etäopetuksesta. Sen sijaan hälyä, keskittymisongelmia ja ujoutta Tammelander ei pidä syinä siirtyä etäopetukseen.

– Kouluilla on velvollisuus järjestää rauhallisia tiloja oppilaille.

Tammelander toivoo etäkoulusta vaihtoehtoa lähiopetukselle silloin, kun lapsi ei syystä tai toisesta voi mennä lähikouluun. Perusopetuslain mukaisesti perusopetusta vastaavat tiedot voi hankkia opiskelemalla kotona.

– Kokemuksemme mukaan ammattimainen etäopetus on parempi vaihtoehto kuin kotiopetus.

Verkko-opinnotkin vaativat ohjausta

Tilanne ei ole samanlainen kaikissa maan kouluissa. Opetusta ei kevään poikkeusoloissa ehditty suunnitella yhtenäiseksi, vaan opetus vaihtelee riippuen siitä, millaiseksi opettaja on sen onnistunut järjestämään.

Etäkoulu Kulkurissa koko lukuvuosi suunnitellaan vuosittain verkkoon, ja opetus etenee systemaattisesti poikkeustilanteessakin.

Ammattimainen etäopetus on parempi vaihtoehto kuin kotiopetus.

Mitä peruskouluissa voitaisiin oppia Kulkurin kokemuksesta etäopetuksessa?

– Nyt on nähty, että etäopetus sopii joillekin oppilaille hyvin ja he oppivat etänä paremmin kuin lähiopetuksessa ja päinvastoin. Etäopetus voi olla myös oppilaan etu, sanoo Tammelander.

Kulkurissa opinto-ohjaaja suunnittelee lukuvuoden, rytmittää verkkokurssit, aikatauluttaa etäopinnot ja käy keskusteluja jokaisen oppilaan kanssa. Hän tukee koululaisten itseohjautuvuutta neuvomalla, miten kotona opiskelua voi suunnitella ja aikatauluttaa.

– Peruskouluikäinen tarvitsee aina ohjausta, Tammelander painottaa.

Opetushallituksessa tunnustetaan 45 vuotta toimineen Kulkurin hyvät käytännöt etäopetuksessa.

Tammelander ja Heinonen ovat samaa mieltä siitä, että etäkoulu ei ole ykkösvaihtoehto peruskoulun käytiin.

– Peruskouluissa kevät on sujunut suhteellisen hyvin, mutta se ei anna täydellistä kuvaa siitä, millaista etäkoulu olisi normaalitilanteessa, Heinonen sanoo.

– Korona-aikana lapsi saa kotona tukea, koska vanhemmat ovat etätöissä kotona. Äidit ja isät huolehtivat ruokailusta ja muistuttavat tehtävien pariin palaamisesta taukojen jälkeen. Jos oppilasta ei tueta kotona, etäopetus harvoin onnistuu, Tammelander sanoo.

Etäkoulu Kulkurin toiminnasta vastaa Kansanvalistusseura, joka kustantaa Aina-mediaa.

Vanhempia tarvitaan aina

Erityisopettaja Noora Syrjäläinen Vantaan Mikkolan koulusta näkee etäopetuksessa paljon hyvää, vaikka peruskouluissa etäopetusta alettiin rakentaa tänä keväänä tyhjästä. Korona-aika on antanut tilaisuuden opetella taitoja, joihin ei lähiopetuksessa käytetä yhtä paljon aikaa.

– Nuoret ovat kehittyneet itsenäisessä työskentelyssä, vastuunottamisessa ja digitaalisissa taidoissa eli tärkeissä elämäntaidoissa, Syrjäläinen listaa.

Syrjäläinen pitää päivittäin kolmesta neljään opetustuokiota verkkoalustalla. WhatsApp-kommunikointi oppilaiden kanssa on ollut välitöntä opetuksen ulkopuolella.

– Digitaalisilla työvälineillä pääsee seuraamaan tarkemmin oppilaan tekemistä, taitotasoa ja oikeinkirjoitusta kuin lähiopetuksessa.

Jos joku häviää linjoilta omille teilleen, Syrjäläinen raportoi siitä vanhemmille, jotka palauttavat oppilaan tietokoneen ääreen. Karkulaiset ovat vähentyneet kevään edetessä.

– Oppilaani ovat jo huomanneet, että opetustuokioita kannattaa kuunnella.

Vantaalla opettajia oli koulutettu etävälineiden käyttöön. Koulu oli hankkinut nuorille laitteet, joiden käyttöä Syrjäläinen oli harjoitellut oppilaidensa kanssa.