Kysy nämä viisi kysymystä, kun kohtaat terveysväitteitä

Vastalääke-yhdistyksen Tatu Han ja Kristiina Makkonen kertovat, miten verkon terveystietoa arvioidaan luotettavasti.

Terveys koskettaa kaikkia, ja jokaisella on terveysaiheista mielipiteensä ja kokemuksensa. Siksi terveystiedosta myös kiistellään paljon.

Lääketiede voi olla vaikeaselkoista. Verkko sen sijaan on pullollaan uutissivustoja, terveysblogeja ja ryhmiä, joissa tietoa jaetaan nopealla syötöllä.

Nämä viisi kriittistä kysymystä auttavat sinua tunnistamaan, onko kohtaamasi terveysväite totta vai ei.

1. Onko väite perusteltu?

Esitetäänkö terveysväitteen yhteydessä tutkimuksia, jotka tukevat perusteluja? Mikäli perusteluja tai lähteitä ei esitetä, tulisi tietoon suhtautua varauksella.

Mikäli teksti sisältää lähdeviitteitä, on syytä tarkistaa lähteiden tai lähteenä käytettyjen tutkimusten laatu sekä se, missä tutkimukset on julkaistu. Viittaaminen blogiin tai vaikkapa poliitikon puheisiin on selvästi huonompi näyttö väitteen tueksi kuin vaikkapa kansainvälinen tiedejulkaisu.

Kannattaa myös pohtia, onko kaikki olennainen aiheesta kerrottu, vai onko joitain jätetty selvästi kertomatta.

2. Lietsooko kirjoitus salaliittoteorioita tai paniikkimielialaa?

Onko väitteen tarkoitus lietsoa hysteriaa tai kehitellä salaliittoteorioita viranomaisia tai muita organisaatioita kohtaan?

Jos kirjoittaja kyseenalaistaa täysin vallitsevat viralliset terveyskäsitykset, tulisi hälytyskellojen soida. Usein korkealentoiset teoriat kielivät järkevien argumenttien puutteesta.

3. Onko kirjoittajalla taloudellisia intressejä?

Jos terveysväitteen on julkaissut yritys tai toimija, jonka etua väite tukee, kannattaa väitteeseen suhtautua kriittisesti. Tällöin on syytä epäillä, että väite on markkinointitemppu yrityksen tuotteiden tai palveluiden myymiseksi.

Tällaisesta tilanteesta on kyse, jos esimerkiksi Facebook-ryhmässä tai blogissa kerrotaan jonkin rohdoksen terveyshyödyistä ja samassa yhteydessä tarjotaan mahdollisuutta ostaa kyseistä rohdosta.

Myös yksityishenkilöt voivat julkaista väitteitä, joista he hyötyvät itse taloudellisesti.

4. Kuka väitteen on kirjoittanut ja milloin?

Minkälaista asiantuntemusta kirjoittajalla on terveysväitteen aihealueeseen liittyen? Missä ja mitä kirjoittaja on opiskellut ja mitä hän tekee työkseen? Onko syytä luottaa siihen, että kirjoittajalla on oikeasti tietotaitoa asiasta?

Vaikka kirjoittaja olisi muodollisesti pätevä, terveysväitteen julkaisuajankohtaan on hyvä kiinnittää huomiota. Tiede kehittyy ja korjaa itse itseään jatkuvasti ja tieto saattaa siksi olla jo vanhentunut.

5. Perustuuko väittämä vaihtoehtoiseen käsitykseen luonnonlaista?

Esitetäänkö terveysväite ihmeenä tai yliluonnollisena ilmiönä? Jos terveysväite on arkijärjellä ajateltuna käsittämätön tai se on luonnonlakien vastainen, on hälytyskellojen syytä soida.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että vaikka kuinka moni ihminen kannattaisi tiettyä väitettä, ei se tee siitä tieteellisesti todenmukaisempaa.

Kirjoittajat ovat Vastalääke-yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Aina-medialla sekä Vastalääke.fi-sivustolla on yhteinen kustantaja, Kansanvalistusseura.

Lue myös:

Kyllä naapurin Pekka tietää. 

Miten tunnistetaan huuhaa, Pauli Ohukainen?

Mitä tiede on?