Lyhytnäköistä tehokkuuslaskentaa

Pitäisikö tehokkuuslaskelmissa ottaa jo huomioon henkilöstön uuvuttamisesta johtuvat kustannukset?

Teksti: Karoliina Knuuti Kuva: Annu Griñan

Psykoterapeuttien maalaamassa kuvassa on huolestuttavia aineksia, jotka tiivistyvät Kelan tuoreessa uutisessa: sairauspäivärahat ovat kääntyneet yli kymmenen vuoden laskusuhdanteen jälkeen nousuun erityisesti juuri mielenterveydellisten syiden vuoksi.

Jos monen masennusdiagnoosin takana on uupumusta, herää kysymys, piiskataanko työntekijät ja opiskelijat kilpailun ja tehokkuusajattelun nimissä niin äärirajoille, että he joutuvat lopulta sairauslomalle ja sieltä Kelan tukemaan kuntoutukseen.

Erityisesti julkisella sektorilla tehokkuusruuvin kiristäminen vaikuttaa lyhytnäköiseltä.

Annan esimerkin. Julkishallinnon Virasto V saa tehostettua vuosibudjettiaan kiristämällä työtahtia ja vähentämällä työvoimaa.

Jos muutama väsyy tahdissa ja irtisanoutuu tai jää vaikkapa varhaiseläkkeelle, siirtyvät kulut lopulta muualle. Ne eivät ole enää Virasto V:n budjetinlaskijan päänvaivana.

Mutta viime kädessähän veronmaksajat maksavat Virasto V:n budjetin. Veronmaksajat maksavat myös kulut sairauslomista ja työkyvyttömyydestä sekä päälle vielä Kelan kuntoutuspalveluista pitkän pennin.

Maksajiksi joutuvat myös kuntoutujat itse.

Julkiset verorahat kattavat psykoterapiasta vain osan: maksimissaan 57,60 euroa käyntikertaa kohti. Loput esimerkiksi 85–100 euron terapiaistunnosta pitää kaivaa omasta lompakosta. Ja tässä laskelmassa ei edes oteta huomioon muita taloudellisia tekijöitä, joiden kanssa työkyvyttömäksi asti uupunut joutuu itse selvitymään.

Vaikka julkisella puolella näin ei olisikaan, yksityiselle sektorille kyyninen tehokkuuslaskenta voi olla jopa kannattavaa. Yrityshän ehtii usein saada työntekijästä ekstratehoja irti vuosikausia ennen kuin vauhti tyssää.

Siksi synkimmillään uupuneiden kuntoutusjärjestelmän voi nähdä näppäränä tulonsiirtona työntekijöiltä ja veronmaksajilta yrityksille.

Kun uutteran työntekijän kaikki voimat on rutistettu yrityksen toiminnan hyväksi, pääsevätkö veronmaksajat sekä viime kädessä uupuneet itse makselemaan sairauslomia ja kuntoutuskuluja?