Nuorisovaltuustossa oppii empatiaa ja dialogitaitoja

Vuorovaikutustaitojen merkitystä korostetaan myös uudessa opetussuunnitelmassa.

Uuden kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa pitää olla nuorisovaltuusto.

Tavoitteen toteutumiseen on vielä matkaa, mutta Suomessa on jo tuhansia nuoria, jotka pääsevät osallistumaan oman kuntansa päätöksentekoon.

Millaisia nämä nuoret vaikuttajat ovat?

– He ovat uteliaita ja haluavat ymmärtää maailmaa. He ovat myös aktiivisia ja jaksavat kysyä “miksi” niin kauan, että pääsevät muuttamaan asioita, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n puheenjohtaja Kimi Uosukainen sanoo.

Nuorisovaltuustossa on hänen mukaansa yhteisöllinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa opitaan yhteiskunnallista aktiivisuutta käytännön toiminnan kautta.

– Yhdistävä tekijä on myös se, että nuorisovaltuustossa koetaan yhteistä vastuullisuutta muidenkin nuorten osallistumisesta. Tässä on iso ero esimerkiksi kunnanvaltuustoon.

Nuorisovaltuustossa pääsee siis vaikuttamaan, mutta osallistumisesta on nuorelle muitakin hyötyjä.

Monilla on varmasti väärä mielikuva, että nuorisovaltuustossa istutaan jäykkänä kokouksissa. Pitäisi enemmän tuoda esiin sitä, että se on mukavaa ja sieltä saa paljon uusia kavereita. Ei se ole niin totista. – Evilla

 

Vuorovaikutustaidot keskiössä

Nuorisovaltuuston tehtävä on edustaa kunnan kaikkia nuoria. Uosukainen toteaa, että erilaisten ihmisten kohtaaminen kasvattaa väistämättä dialogitaitoja.

– Mielipiteitään joutuu perustelemaan ja tarkistamaan. Samalla oppii empatiaa, näkemään myös ihmisen sen toisenlaisen mielipiteen takana.

Nuorisovaltuustossa toimiminen kehittää Uosukaisen mukaan ryhmätaitoja ja samalla kasvaa esimerkiksi ajanhallintaan, kirjoittamiseen ja esiintymiseen liittyvä osaaminen.

Vuorovaikutustaidot on otettu osaksi myös peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa. Uosukainen pitää tätä tärkeänä.

– On erittäin hyvä, että nuoret oppivat paitsi tietoja ja taitoja, myös toimintakulttuuria ja toimintatapoja. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan kaikilla elämän osa-alueilla, parisuhteesta työpaikalle.

Hän huomauttaa, että nuorisovaltuustoliike on vaikuttavampi kuin usein ajatellaan. Nuorisovaltuustoista siirrytään usein kunnanvaltuustoihin tai muihin poliittisiin tehtäviin.

– Meillä on tällä hetkellä neljä kansanedustajaa ja yksi ministeri, joilla on tausta nuorisovaltuustossa.

Vaikuttaminen kiinnostaa. Tästä saa lisää kokemusta. Aikuisena politiikkaan lähteminen on helpompaa ja kynnys matalampi, kun tietää mitä se on. Nyt on saanut jo oikeisiin poliitikkoihin yhteyden ja pääsyt tutustumaan heihin. – Jere

 

Aikuisten asenteella on väliä

Nuoret ovat Uosukaisen mukaan yhteiskunnallisesti valveutuneita ja vastuuntuntoisia, toisin kuin monet aikuiset ajattelevat.

Vaikka nuoret ovat aktiivisia, aikuisten tukea tarvitaan. Pelkkä nuorisovaltuuston perustaminen ei riitä, vaan nuoria pitää auttaa osallistumaan päätöksentekoon.

– Nuoret kokevat, että suurin osallistumista estävä tekijä on aikuisten asenteet. Paljon pitää vielä tapahtua, että nuorten oikeudet nähdään tasavertaisina aikuisten kanssa, Uosukainen toteaa.

Väistämättä on myös nuoria, joita vaikuttaminen ei kiinnosta.

– Nuorille pyritään antamaan erilaisia tapoja osallistua, mutta jos vaikkapa kunnan talous ei yhtään kiinnosta, sille ei voi mitään, Uosukainen sanoo.

Hänen mukaansa nuorisovaltuustot tekevät töitä sen eteen, että mahdollisimman moni tulisi kuulluksi heille tärkeissä asioissa.

– Järjestetään keskustelutilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Hyvä esimerkki on myös erilaiset hankelistat, joissa nuoret kysyvät tuhansilta nuorilta, mikä heidän mielestään on pielessä. Nuorisovaltuustot vievät asian sitten eteenpäin.

Meidät pitäisi ottaa tosissaan. Miksi on semmoinen ajatus, että vain aikuiset päättävät meitä koskevista asiosta? Nuorisovaltuusto on sen takia, että me voimme ajaa nuorten asioita ja kertoa niiden äänet. – Samu

Kuntalaki velvoittaa

  • Vuoden 2015 uuden kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa pitää olla nuorisovaltuusto.
  • Tavoitteena oli saada valtuustot kaikkiin 311 kuntaan kesään 2017 mennessä. Nuva ry:n arvion mukaan nuorisovaltuusto puuttuu vielä noin 50 kunnasta.
  • Valtuustojen koko vaihtelee. Keskimäärin valtuustossa on 10–15 nuorta.

Lainaukset on poimittu Rovaniemen nuorisovaltuuston jäseniltä.