TEEMA Sivistys syntyy kohtaamisista

Sivistys syntyy kohtaamisista

Sivistyskulma luo kohtaamispaikkoja yhdessä oppimiselle. Tänä syksynä se vei helsinkiläiset ja filosofit puistoon keskustelemaan.

Elokuussa 2021 ensimmäistä kertaa järjestetty Haagan puistofilosofia kokosi kaupunkilaisia Alppiruusupuistoon keskustelemaan elämän isoista ja pienistä kysymyksistä. Samalla se oli uudenlainen avaus Kvs-säätiön kehittämälle Sivistyskulmalle.

Säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomen mukaan Sivistyskulmassa on mahdollisuus muun muassa törmäyttää eri tieteen- ja yhteiskunnan aloja.

– Juuri nämä törmäytykset ovat kiinnostavia – uskon, että näistä syntyy uusia sivistysinnovaatioita. Kulman tavoitteena on luoda kohtaamispaikkoja yhdessä oppimiselle sekä kasvokkain että virtuaalisesti, Tuomi sanoo.

Sivistyskulman alla toteutettu Haagan puistofilosofia -tapahtuma osoitti ainakin yhden asian: ihmisillä todella on suuri tarve ajatusten vaihtoon ja kohtaamisiin.

Epävakaisesta säästä huolimatta Alppiruusupuistossa vieraili päivän aikana runsaasti ihmisiä, ja palautteessa muun muassa pyydettiin järjestämään vastaava tapahtuma useamman kerran vuodessa eri kaupunginosissa.

Puistofilosofian järjestäjät yhteiskuvassa.Tuomas Nevanlinna, Jaakko Vilja, Heini Huhtinen (Kvs), Markus Neuvonen, Terhi Kouvo (Kvs), Milla Holmberg (Kvs) ja Annu Griñan (Kvs).

Puistofilosofia syntyi paikallisuudesta ja aiheesta innostuneiden ihmisten välisenä yhteistyönä. Kuvassa vasemmalta oikealle Tuomas Nevanlinna, Jaakko Vilja, Heini Huhtinen (Kvs), Markus Neuvonen, Terhi Kouvo (Kvs), Milla Holmberg (Kvs) ja Annu Griñan (Kvs).

Filosofia on ennen kaikkea keskustelua

Yksi tapahtuman puhujista oli Haagassa asuva filosofi ja kirjoittaja Tuomas Nevanlinna. Hän uskoo innostuksen kertovan siitä, että filosofiselle ajattelulle on juuri nyt tilausta.

– Elämme aika kuumeisia ja epävarmoja aikoja. Samaan aikaan filosofiaan liittyvät puheenvuorot ovat jääneet viime vuosina marginaaliin mediassa ja muussa julkisessa keskustelussa, Nevanlinna sanoo.

Oleellista oli myös oikea tapahtumapaikka ja vuorovaikutteisuuteen perustuva ohjelma, Nevanlinna toteaa.

Päivään kuului filosofiaa eri näkökulmasta valottavia keskusteluja aivoista ja mielestä, ihmisen ja lemmikin yhteiselosta sekä kestävistä vaatevalinnoista. Tarjolla oli myös puistofilosofin vastaanottoja, aistihavaintoja ruokkivia kävelyjä sekä filosofiapohdintoja lapsille ja nuorille.

– Se, että yleisö ei ole vain kuuntelijan roolissa, vaan ihmiset saavat itse kysyä ja kommentoida, on selvästi todella tärkeää. Olin jopa yllättynyt siitä, sillä olin ajatellut, että suomalaisilla voisi olla korkea kynnys osallistua pienryhmäkeskusteluun rakkaudesta tai mennä kahdestaan juttelemaan filosofin kanssa, Nevanlinna sanoo.

Samaa mieltä on Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Jussi Ahlroth, joka on myös yksi tapahtuman järjestäjistä.

– Olemme ehkä tottuneet ajattelemaan filosofiaa jonain sellaisena, mikä luetaan kirjoista. Alun perin se on kuitenkin ollut juuri keskustelua.

Työssään Ahlroth on huomannut, että ihmiset haluavat virikkeitä ja ajattelun aihetta käsiteltäväksi. Siksi puistofilosofian kaltainen yhteistyö palvelee myös median lukijoita.

– Kulttuuritoimittajana koen, että ensisijainen tehtäväni on lukea, katsella ja ajatella ja sitten kirjoittaa siitä, mitä olen ajatellut. Sen lisäksi pidän siitä, että ollaan yleisön kanssa tekemisissä. Keskustellaan, ollaan vuorovaikutuksessa ja tehdään asioita yhdessä.

Kirjailija Jukka Laajarinne opasti ihmisiä paikkatietoisuuskävelyille kaikki aistit avoinna.

Kirjailija Jukka Laajarinne opasti ihmisiä paikkatietoisuuskävelyille kaikki aistit avoinna.

Aidosti paikallinen tapahtuma syntyy ihmisistä

Haagan puistofilosofia syntyi myös vahvasta paikallisuudesta.

Alkuperäinen ajatus lähti liikkeelle haagalaisessa ruokapöydässä tehdystä havainnosta: alueella asuu paljon filosofeja ja sieltä löytyy tapahtumapaikaksi täydellinen puisto, mutta Haagasta on puuttunut oma kaupunginosatapahtuma.

Virallisten yhteistyökumppanien lisäksi tärkeän panoksen tapahtumalle antoivat haagalaiset aktiivit. Yksi heistä on toimittaja-kirjoittaja Salla Ranta, joka muun muassa juonsi tapahtuman.

– Uskon, että iso selittävä tekijä tapahtuman suosiolle on toimiva yhteistyö – paikallisuus yhdistettynä vanhaan kulttuurisäätiöön ja Kriittiseen Korkeakouluun ja Helsingin Sanomiin. Löimme viisaat päämme yhteen ja toimme yhteen hyvin laajaa osaamista ja erilaisia näkökulmia, Ranta sanoo.

Alppuriisupuiston tasanteella ihmisiä keskustelemassa rakkaudesta. Ryhmäkeskustelua luotsasi filosofian opettaja Lassi Larjo.

Alppiruusupuisto tarjosi turvallisen ympäristön pysähtymiselle ja pohtimiselle. Rakkaus-aiheisiin pienryhmäkeskusteluun riitti halukkaita tulijoita. Sitä luotsasi filosofian opettaja Lassi Larjo.

Ranta ajattelee aidosti paikallisen tapahtuman syntyvän ennen kaikkea ihmisistä, jotka välittävät omasta asuinympäristöstään ja haluavat tehdä siitä kaikille paremman paikan.

– Sitä on aika vaikea tuotteistaa.

Toisaalta Helsingin Sanomien suorat lähetykset Alppiruusupuistossa mahdollistivat sen, että osaa keskusteluista seurasi yleisöä ympäri maata. Ison median voima on siinä, että on resursseja antaa tilaa myös marginaalisemmille äänille, Jussi Ahlroth toteaa.

Ahlrothin mielestä striimaus on myös nykyaikaista esteettömyyttä.

– Se tuo keskustelut myös muille kuin helsinkiläisille ja niille, joiden ei muuten ole mahdollista tulla paikalle.

Lauri Tuomen mukaan Sivistyskulma pyrkii panostamaan myös tulevaisuudessa sekä fyysisiin että virtuaalisiin tapahtumiin.

aivotutkija Katri Saarikiven ja filosofi Tuomas Nevanlinnan välistä keskustelua juontaa toimittaja Jussi Ahlroth Helsingin Sanomista.

Puistofilosofiassa eri tieteenalojen törmäyttäminen tarkoitti muun muassa aivotutkija Katri Saarikiven ja filosofi Tuomas Nevanlinnan välistä keskustelua mielen perimmäisestä olemuksesta. Keskustelun juonsi toimittaja Jussi Ahlroth.

Mikä Sivistyskulma?

  • Sivistyskulma on fyysinen ja virtuaalinen kohtaamispaikka kaikille sivistyksen ystäville.
  • Kulmassa kohdataan ja opitaan yhdessä moninaisista teemoista.
  • Ohjelmaa striimataan ja taltioidaan, jotta keskusteluihin voi tutustua myös ajasta ja paikasta riippumatta.
  • Yksilöt, yhteisöt, asiantuntijat ja vaikuttajat eri taustoista ovat tervetulleita järjestämään ohjelmaa Sivistyskulmaan.

Lue myös:

Puistofilosofit: Millaista on lemmikin ja ihmisen yhteiselo?

Puistofilosofit: Miten vaatevalinnat liittyvät hyvään elämään?

Puistofilosofit: Tee puistokävelystä tutkimusmatka – jaa havaintosi kirjailijan kanssa

Puistofilosofit: ”Ihmisille ei tarvitse tarjota ainoastaan sirkushuveja”

Jatkossa löydät Kvs-säätiön ajankohtaissisällöt Sivistyskulmasta ja Sivistyksen pelottomat -blogista. Aina-verkkomedian sisältöjen päivitys lakkaa. Median arkisto on yhä luettavissa koko laajudessaan.