TEEMA Kansallisuus ja uudet aatteet

Termit haltuun?

Asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä käsitteiden määritelmistä.

Teksti: Anna Pöysä

Populismi, nationalismi, fasisimi, konservatismi ja liberalismi − mitä ne ovat, ja voiko niitä erottaa toisistaan?

Populismi

”Asenteena populismi näyttäytyy kansan glorifiointina ja eliitin vierastamisena. Vaikka se voi auttaa uusia liikkeitä kärjistämään poliittinen sanomansa, pääsääntöisesti populismiin suhtaudutaan kielteisesti. Soinin perussuomalaiset määritteli itsensä populistiseksi puolueeksi, mikä on puoluepolitiikassa harvinaista.”

Nationalismi

George Orwell luonnehti vuonna 1945 julkaistussa esseessään nationalismia kykenemättömyydeksi nähdä oman puolen virheitä. Nationalismin ydin on käsitys yhtenäisestä kansasta, jolla on oma valtio. Sitä leimaa jako meihin ja muihin. Melko harva määrittelee itsensä nationalistiksi, ja nimitystä käytetään myös lyömäaseena. Toisaalta nationalismi on läsnä arkisissa muodoissa esimerkiksi urheilu-uutisissa, joissa saavutukset nähdään kansan saavutuksina ja urheilijat maansa edustajina.”

Fasismi

”Kapeasti määriteltynä fasismi viittaa Italian toisen maailmansodan aikaisen diktaattorin Benito Mussolinin edustamaan aatteeseen, jolle ominaista oli kansallismielisyys sekä autoritäärisyys eli itsevaltainen hallintotapa, mutta on perusteltua käyttää termiä myös joidenkin muiden maiden liikkeistä. Uusfasistisiksi voi kuvata esimerkiksi Kreikan Kultainen aamunkoitto -puoluetta ja Unkarin Jobbik-puoluetta. Vasemmisto on käyttänyt termiä löysästi − samaan tapaan kuin vasemmistolaisia on nimitetty kommunisteiksi, olivat he sitä tai eivät.”

Konservatismi

”Yksinkertaisimmillaan konservatiivisuus tarkoittaa muutoksen vastustamista. Silloin konservatiivisuuteen viitataan asenteena, ja voidaan puhua myös vasemmistokonservatiiveista. Ideologiana konservatismiin liittyy taas ajatus luontaisesta ihmisten eriarvoisuudesta.”

Liberalismi

”Liberalismi viittaa vapaamielisyyteen, mutta siitä puhuttaessa on kuitenkin tärkeää eritellä, onko kyse arvoista vai taloudesta. Ylen vaalikonevastausten perusteella yli puolet Suomen kansanedustajista − valtaosa vasemmistoliittolaisista ja kokoomuslaisista sekä vihreät − pitää itseään liberaaleina.”

Termit avasi politiikan tutkija Heino Nyyssönen.