TEEMA Kielitaidon anatomia

Suurten asutuskeskusten piirre

Rakkaus, poliittiset turbulenssit sekä muuttoliike sekoittavat ihmisiä ja kieliä.

Teksti: Heidi Höök

Vieraskielisten osuus lasten ja nuorten ikäryhmissä on kasvanut merkittävästi vuosituhannen vaihteesta. Pääkaupunkiseudulla kehitys on ollut muita alueita nopeampaa.

Hieman yli puolet kaikista Suomen vieraskielisistä asuu Uudellamaalla, jonka väestöstä kaikkiaan 12 prosenttia on vieraskielisiä. Etelä-Pohjanmaalla vieraskielisiä on vähiten: vain kaksi prosenttia väestöstä.

Monikielisyyttä Tampereen yliopistossa tutkineen Sirkku Latomaan mukaan voi olettaa, että kielten moninaisuus keskittyy jatkossakin kasvukeskuksiin.

Kielitilastot myös elävät ja muuttuvat maailman mukana.

− Kun aiemmin kymmenen kärjessä oli pääasiassa eurooppalaisia kieliä, nyt sinne on tullut Aasiasta ja Afrikasta peräisin olevia kieliryhmiä. Maailman kriisit ja poliittiset turbulenssit näkyvät suoraan myös kielijakaumassa, Latomaa sanoo.

Arabia nousi vuoden 2016 aikana somalin ja englannin ohi kolmanneksi yleisimmäksi kieleksi Suomessa. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kielten arvioidaan lähivuosina kasvavan suurimmaksi kieliryhmäksi Helsingissä.

Luvuissa näkyy viime vuosien turvapaikanhakijamäärät, mutta Latomaan mukaan myös työperusteinen muutto on kasvattanut joitakin kieliryhmiä.

Omakielisiä palveluita lisää

Vieraskielisten perheiden sijoittuminen kaupunkeihin ja tiettyihin kaupunginosiin luo alueellista eriytymistä. Se näkyy esimerkiksi tiettyjen kieliryhmien suurina oppilasmäärinä kouluissa ja ryhmien välisten kontaktien muodostumisessa.

Latomaan mukaan oletusarvoinen yksikielisyys ei yhteiskunnan palveluissa enää toimi.

− Kielten määrät ja se, mitkä kielet missäkin ovat suurimpia, vaihtelevat eri paikkakunnilla. Se vaikuttaa omakielisten palvelujen, kuten oman äidinkielen opetuksen ja tulkkauksen saatavuuteen.

Muun muassa Helsingin varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisistä vieraskielisiä on lähes viidennes. Uudellamaalla peruskoulun oppilaista selkeästi suurempi osa on vieraskielisiä kuin muissa maakunnissa.

Latomaa sanoo, että kaikissa lapsiperheitä koskevissa palveluissa sekä vanhusten- ja terveydenhuollossa tarvitaan lisää tietoa ja henkilökunnan koulutusta.

Kaikki ryhmät sekoittuvat

Ennusteen mukaan vuonna 2030 Helsingin seudulla asuvista jo 25 prosenttia on vieraskielisiä.

Tulevaisuudessa myös toisen sukupolven maahanmuuttajat muodostavat perheitä sekä kantaväestön, omankielisten että muiden monikielisten kanssa.

Kymmenen viime vuoden aikana on ryhdytty puhumaan superdiversiteetistä, jolla kuvataan monimuotoisuuden monimuotoistumista.

− Ei ole selvästi erottuvia kieleen, uskontoon ja muihin vastaaviin luokkiin perustuvia perinteisiä väestöryhmiä, vaan kaikki sekoittuu ja muodostaa jotain uutta, Latomaa sanoo.

Tämä on tyypillistä erityisesti maissa, joissa maahanmuutto on vanha ilmiö.

− Tähän suuntaan mennään todennäköisesti Suomessakin, pitkän ajan kuluessa.