TEEMA Kielitaidon anatomia

Kielikartta muuttuu

Tilastot kuvaavat väestö- ja kieliryhmiä, mutta eivät aina tavoita perheiden moninaisuutta.

Teksti: Heidi Höök

Suomessa on rekisteröity kaikkiaan noin 150 kieltä, ja kuutisen prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea eli maan virallisia asiointikieliä.

Se tarkoittaa 350 000 henkilöä − käytännössä esimerkiksi Tampereen ja Lahden asukkaita yhteensä.

Vaikka monikielisyys ilmiönä ei ole uusi, on vieraskielisten määrä kasvanut Suomessa muutaman vuosikymmenen aikana huomattavasti.

Vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten meillä asui alle 25 000 äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa henkilöä, mikä tarkoittaa vain puolta prosenttia koko väestöstä.

Tätä nykyä Suomessa on jo pelkästään 90 000 alaikäistä lasta ja nuorta, joiden vanhemmista toinen on syntynyt muualla kuin Suomessa.

Kodeissamme pyörii siis varsinainen arjen kielikoulu.

Liittoja yli rajojen

Vieraskielisyyden kasvuun vaikuttaa eri syistä johtuva maahanmuutto. Perhesyyt ovat tyypillinen maahanmuuton syy, ja kielirajojen yli solmitut avioliitot ovat yleistymässä Suomessakin.

Kielitilastoista selviää, että Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntynyt aviomies on useimmin ruotsalainen tai brittiläinen, kun taas suomalaismiesten ulkomailla syntynyt puoliso on yleisimmin entisestä Neuvostoliitosta tai Venäjältä.

Tilasto koskee myös lapsettomia pareja.

Joidenkin vieraskielisten ryhmissä on huomattavan paljon yhden huoltajan perheitä. Esimerkiksi lähes joka toinen somalinkielisen perheen äiti, jolla on alaikäisiä lapsia, ei asu samassa osoitteessa lasten isän kanssa.

Syitä on useita. Eritoten sotaa käyvistä maista muuttaneiden keskuudessa on enemmän leskiä ja henkilöitä, joiden puoliso ei ole voinut tulla Suomeen.

Kotikieli vaihtelee

Yleisin monikielisten perheiden toinen kieli on venäjä. Vuonna 2015 Suomessa asui lähes 4 000 lapsiperhettä, joissa toinen vanhemmista puhuu venäjää ja toinen suomea.

Seuraavaksi eniten monikielisissä perheissä puhutaan viroa, thaikieltä, somalia, arabiaa ja kiinaa.

Eritoten arabian- ja somalinkieliset avioituvat useimmiten omaan kieliryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa. Perheessä saattaa olla käytössä yksi yhteinen kotikieli, vaikka lapset muutoin varttuisivatkin monikielisiksi.

Tilastoihin yksi kieli

Kahden kulttuurin perheiden määrä on Suomessa kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä.

Todellinen kielellinen moninaisuus ei kuitenkaan täysin selviä tilastoista, sillä vanhemmat voivat rekisteröidä vain yhden kielen lapsen äidinkieleksi.

Tästä syystä esimerkiksi suomi on rekisteröity äidinkieleksi jopa 97 prosentille niistä lapsista, jotka syntyvät parille, joista toinen kuuluu kantaväestöön ja toinen on maahanmuuttaja.

Vastaavasti kahden maahanmuuttajan lapsista vain joka neljännen äidinkieleksi on merkitty suomi tai ruotsi.

Lähteet:

Tilastokeskus, Helsingin kaupungin tietokeskus, Opetushallitus.

Familia ry:n Duo-toiminta kahden kulttuurin perheille.

Martikainen, Tuomas; Saukkonen, Pasi & Säävälä, Minna (toim.) 2013. Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Gaudeamus.

Vilkama, Katja 2011. Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2011:2.

Tampereen yliopiston tutkija Sirkku Latomaan haastattelu.