TEEMA Sivistyksen asialla

Kuka sivistyksen omistaa?

Edunvalvoja Aaro Harjun mielestä sivistyksellä on imago-ongelma. Jonkun täytyy ottaa vetovastuu sen korjaamisesta, vastaa viestintätoimiston johtaja Taru Tujunen.

Teksti: Annu Griñan

Sivistyksen taakse on helppo ryhmittyä, mutta etujoukoissa seisominen käy raskaaksi, tietää neljäkymmentä vuotta edunvalvontaa tehnyt pääsihteeri Aaro Harju.

Hän työskentelee Sivistysliitto Kansalaisfoorumissa ja toimii puheenjohtajana Vapaa sivistystyö ry:ssä, joissa puolustetaan kaikkien oikeutta oppia läpi elämän.

Suomalaisessa koulutuskentässä vapaa sivistystyö ponnistaa sivistyksen ideaalista. Se on elinikäistä oppimista omaksi iloksi, ilman tutkintotavoitteita. Opintoja voi suorittaa kansalais- ja kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa, opintokeskuksissa sekä kesäyliopistoissa.

Voisi sanoa, että Harju on seurannut Suomessa käytyä sivistyskeskustelua jo 1990-luvun lamasta alkaen kosketusetäisyydeltä. Tai oikeammin, hän on ollut luomassa sitä.

Hänet tunnetaan aktiivisena lobbarina, vaikuttajana ja tuotteliaana kirjoittajana, jolla riittää työsarkaa, sillä koulutuspolitiikassa vapaa sivistystyö tuppaa ”aina jäämään papereista pois”.

– Viestinnällisesti olemme hävinneet kamppailun. Vaikka oppilaitoksissa tehdään valtavan hyvää työtä, julkisuudessa herkästi puhutaan vain huuhaa-kursseista.

Rahoitusta suunnataan tutkintokoulutukseen, eikä hyvinvointia ruokkiva omaehtoinen opiskelu istu mittareihin.

Suuri sivistysloikka

Aaro Harjun mielestä sivistystä kaiken kaikkiaan vaivaa imago-ongelma.

– Tapamme puhua on vaikeaa ja vanhanaikaista, liian ylevää. Siinä on tietty juhlava sävy, ja siksi puhetapa pitäisi arkipäiväistää.

Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja, entinen Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen vastaa Harjun huoleen. Hän kysyy, kuka on se taho, joka omistaa sivistyksen ja on valmis ottamaan sen agendalleen?

Onko se media, poliittiset puolueet, järjestöt vai edunvalvojat?

– Toki se on meidän kaikkien yhteinen tehtävä, mutta elämme aikaa, jossa globaalit muutokset koettelevat kaikkia toimialoja. Mikään ei toimi enää siten, että vanhoilla meriiteillä voitaisiin perustella jonkin asian olemassaoloa.

Ennusteiden mukaan siirrymme 10–15 vuoden kuluessa aikakauteen, jossa kaikki pääsevät verkkoon kannettujen laitteiden kautta. Teoriassa kuka tahansa voi silloin opiskella verkon yli mitä tahansa, esimerkiksi huippuyliopistoissa.

– Kyse on vallankumouksellisesta sivistysloikasta ja koulutuksen demokratisoitumisesta, Tujunen sanoo.

Maailmanhistoriassa ei koskaan aiemmin ole ollut yhtä paljon ihmisiä koulutuksen piirissä kuin nyt.

Lisää ymmärrystä

Suomalaiset ovat hyvin koulutettua kansaa, mutta Harjun mielestä muodollista koulutusta painotetaan liikaa.

– Meillä ylikorostetaan oppiarvoja, mutta vähemmän katsotaan sinne osaamisen taakse, että ovatko ne todellisia taitoja ja arvoja.

Koulutuksessa pitäisi hänen mielestään panostaa yksinkertaiseen ajatukseen: mikä on oikein ja mikä väärin.

Tässä tehtävässä sivistyksen pitää pystyä todentamaan merkityksensä uudelleen, uusien tekojen kautta.

Tujunen sanoo, että on vaikea löytää yhteinen käsitys siitä, mitä sivistys on.

– Siksi pitäisikin luoda erilaisia tarttumapintoja, joista jokainen tunnistaa omansa.

Hän makustelee ajatuksella tekoälystä ja professori Timo Honkelan Rauhankone-kirjaprojektista.

Parantumattomasti sairastunut tutkija kertoi taannoin, että tekoälyn avulla ihmisiä voitaisiin auttaa ymmärtämään toisiaan, ja maailmasta saataisin piirun verran inhimillisempi paikka.

– Jos vihapuheen taakse pääsisi katsomaan toisen silmin, auttaisi se ymmärtämään, miksi jollakin on paha olla, Tujunen pohtii.

Hänen mielestään ymmärretyksi tuleminen olisi upea sivistysteko.

 

Näin sivistyksen imago uudistetaan Tujusen neuvoilla

  1. Selvitä, mitkä ovat imagon heikoimmat kohdat tällä hetkellä.
  2. Nimeä tavoitteet, joihin pitäisi päästä.
  3. Määrittele tunne, jonka haluat sytyttää, kun puhutaan sivistyksestä. Mikä tunne saa puolustamaan sitä?
  4. Pohdi sivistystä sanana. Se ei ole kaikille sama, joten anna sille vaihtoehtoisia merkityksiä.
  5. Ryhdy vasta sitten tekemään uusia tekoja.