Ikäryhmään 55–64 kuuluvia naisia on maassamme 375 000, kertoo Tilastokeskus. He ovat kiinnostuneita muun muassa hyvinvoinnista, matkailusta, taloudesta ja terveydestä.
– Naiset lukevat paljon ja seuraavat tarkkaan tapahtumia etenkin oppimis- ja sivistymismielessä, vanhenemista tutkinut psykoterapeutti Marja Saarenheimo sanoo.
Keski-ikäiset naiset ovat kulttuurin suurkuluttajia Suomessa. He käyvät luennoilla, teatterissa, taidenäyttelyissä ja osallistuvat avoimen yliopiston kursseille. Itsensä sivistäminen rikastuttaa arkea.
Noin 150 000 naisella on toisen asteen tutkinto eli peruskoulun lisäksi opintoja lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Seuraavaksi suurin ryhmä eli noin 80 000 naista on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Peruskoulun käyneitä on 65 000.
Hoiva-ala on tämän ikäisten naisten yleisin ammatti; 35 000 on valinnut sen urakseen. Seuraavaksi suosituin on hallinnon ammatti, jossa työskentelee reilut 23 000 naista. Kolmanneksi suosituin ammatti on opettaja.
Nimitilastot kertovat, että kuuttakymppiä lähestyvän naistyöntekijän nimi on todennäköisesti Helena, Hannele tai Anneli.
Vapautta ja taloudellista vastuuta
Ikäryhmän naisten keskimääräinen vuositulo on Tilastokeskuksen mukaan 30 000–35 000 euroa. Miesten vastaava luku 40 000–50 000. Suurin osa naisten varallisuudesta kertyy ansiotuloista.
Naisten lisääntynyt vapaus heijastuu muuhunkin kuin ajankäyttöön. Aikaisemmin perheen raha-asiat saattoivat olla yhteisiä tai jopa aviomiehen päätettävissä. Asiantuntijat arvioivat, että naisten asenteissa rahankäyttöön on hiljalleen tapahtunut muutoksia.
– Aikaisemmin naiset eivät puhuneet tai huolestuneet eläkkeensä tulotasosta. Mutta hitaasti vuosikymmenien saatossa asenteet ovat muuttuneet. Naisia on selkeästi alkanut kiinnostaa raha-asiat ja sijoittaminen enemmän, sanoo organisaatiokonsultti Aila Wallin.
Kulutustottumuksiltaan tämän ikäinen on hyvinkin varovainen.
– Ikäluokka on kasvanut aikana, jolloin Suomi ei ollut niin vakavavarainen ja he muistavat vielä omien vanhempien nuukuuden.
Työelämässä vielä mahdollisuuksia
Tutkijoiden mukaan naiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä jäljellä oleviin työvuosiin ja monille vaihe voi tuoda jopa mahdollisuuksia henkiseen kasvuun ja kehitykseen.
– Tämä aika voi antaa mahdollisuutta keskittyä työhön entistä paremmin, koska enää ei ole hoivavastuuta lapsista, ja naisille on usein kertynyt elämänkokemusta ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat arvokkaita työelämässä, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Tytti Steel.
Toisaalta, vaikka monilla olisi intoa opiskella ja kehittyä työelämässä, voi uran loppujakso näyttäytyä naisille ristiriitaisena.
– Naiset ovat innokkaita työllistymään, mutta saattavat toisaalta kokea, että tulisi jo luovuttaa ja antaa tilaa nuoremmille.
Viimeiset työvuodet saattavat aiheuttaa joillekin stressiä, jolloin eläke koetaan vapauttavana kasvavasta paineesta.
– Työelämän murrokset ja uudet teknologiat vaativat perehtymistä ja jopa innostusta. Työn organisointi saattaa kuormittaa osaamiskapasiteettia, mikä puolestaan voi aiheuttaa huolta omasta jaksamisesta, Wallin arvioi.
Terveys on tutkijoiden mukaan naisten puheissa päällimmäinen huolenaihe. Viimeistään tässä iässä huomataan terveellisten elämäntapojen tärkeys.
– Vaikka onkin elänyt hurjan terveellisesti, nyt joudutaan kohtamaan se tosiasia, että oma terveydentila ei välttämättä jatku samana, Wallin sanoo.
Monilla naisilla on vahvoja sosiaalisia siteitä jo ennen eläkkeelle jäämistä. He saattavat osallistua omien vanhempiensa hoitoon aktiivisesti tai viettää aikaa lastenlastensa kanssa säännöllisesti.
Mielenterveydelle on tärkeää, että naiset kokevat itsensä hyödyllisiksi ja yhteisön jäseniksi. Yksinäisyys tai jopa eristäytyminen voi Marja Saarenheimon mukaan olla vaarana jo ennen eläkkeelle siirtymistä.
– Sosiaalinen verkosto on tärkeää ja se, onko naisella ystäviä muualla kuin työpaikalla. Työssä luodut ystävyyssuhteet eivät aina kanna eläkkeelle asti.
Koska ruuhkavuodet ovat jo takanapäin ja kalenterisidonnaisuus vähentynyt, voi ikäryhmän naisilla olla ensimmäistä kertaa aikaa omistautua intohimolleen, ammattiin tai unelmiensa toteuttamiseen.
– Naiset harvemmin pohtivat toimettomuuttaan, vaan heille puuhastelu on luonnollista. Tässä iässä myös koetaan, että nyt jos koskaan on hyvä aika tarttua unelmiin ja tehdä haaveesta totta, sanoo Aila Wallin.
Digiasioiden oppiminen palkitsee
Tutkijoiden mukaan yleinen harhaluulo on, että vanhemmat ihmiset ja etenkin naiset vieraantuvat digimaailmasta.
– On olemassa paljon mielikuvia siitä, etteivät vanhemmat opi, mutta tutkimuksemme mukaan etenkin naiset tuovat esiin halunsa oppia uusia digitaitoja, sanoo tutkija Tytti Steel.
Ikääntyessä ihmisen aivoissa tapahtuu fysiologisia muutoksia, jotka voivat hidastaa esimerkiksi kielen oppimista. Sivistyminen ja oppiminen kuitenkin hidastavat aivojen rappeutumista. Samalla se koetaan tyydyttävänä toimintana.
Vanhemmiten voi olla enemmän motivaatiota opiskeluun ja strategista osaamista, eli tilanne ei ole tässä iässä millään tavalla menetetty.
Asiantuntijoiden mukaan useat naiset ovat ahkeria sosiaalisen median käyttäjiä ja esimerkiksi videopuhelut ovat tärkeitä välineitä yhteydenpidossa lastenlapsiin ja sukulaisiin.
– Monet ovat jouhevasti siirtyneet analogisista medioista digimedioihin eivätkä ole kokeneet sitä millään tapaa haastavaksi, huomauttaa psykoterapeutti Marja Saarenheimo.